Tässä vaiheessa hiukset on yleensä saksittu polkaksi. (Ja kerran ajeltiin siiliksi, mutta sitä hirveyttä ei tohdi muistella...)
Nyt olisi muutoksen aika. Mutta millaisen? Lapsi haluaisi kunnollisen irokeesin. Onhan tukka hänen, mutta johonkin vedän rajan. Sitten kun osaa yksinään värkätä sen keesin pystyyn aamuisin voin sellaista harkita. Lyhyt irokeesi ei taas lapselle oikein kelpaa.
Päättämättömyys vallitsee ja hiukset kasvavat. Ovathan ne varmaan ihan kivat siten kun ulottuvat puoleen väliin selkää; moshaus sujuisi nykyistäkin näyttävämmin. Hiusten harjaaminen aamuisin ei kuitenkaan suju ja peikkopoika-look ei ole kummankaan mieleen.
Jatketaan siis pohtimista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti